Kyllä, Lola oli tänään luonnetestissä Kaarinassa, ja samaan testiin pääsi osallistumaan myös äiti ja Aura. Olin jo ehtinyt eilisillasta asti testiä jännittämään, vaikkei siinä ollutkaan mitään mihin itse juurikaan voisi vaikuttaa. Jännityksen tilalle tuli kuitenkin ärsyyntyminen, sillä koko päivän satoi aivan kaatamalla ja testit olivat tunnin myöhässä... Ehdimme siinä sitten hyvin katsella pari suoritusta, ja selkeästi rankkasade vaikutti myös koiriin.
Tuomareina testissä olivat siis Tarja Matsuoi ja Sirkka Lempinen. Sain heti aluksi kertoa hieman Lolan historiaa, sekä myös sen, ettei Lola leiki. Tai leikkiihän se, muttei leluilla :))
Kelkan Lola hoiti itselleen hyvin tyypilliseen tapaan, eikä siis juuri reagoinut siihen. Huomasin jo testin aikana, miten Lola otti musta tukea jatkuvasti, ja tietenkin olen siitä tosi tyytyväinen. Se ei kuitenkaan ole ollut meillä vielä vuottakaan, mutta selkeästi ottaa/saa musta tukea. Olin kuitenkin ehkä hieman yllättynyt siitä, miten nopeasti Lola meni kelkkaa katsomaan, eikä se oikeastaan vaikuttanut pelokkaalta.
Lolan puolustamista odotin innolla, sillä sen käyttäytymisestä vastaanvanlaisessa tilanteessa en osannut sanoa yhtään mitään. Se kuitenkin käyttäytyi aika odotetusti, ja tuomarit totesivatkin sen olettavan, että mä hoidan epämukavat tilanteet sen puolesta. Siitä taas olin aivan varma, että heti tilanteen rauettua se on oma avoin itsensä, ja niin kävikin.
Haalari ja tynnyrikään eivät juuri Lolaa hätkäyttäneet, kun se huomasi että minä jatkoin matkaani rauhallisesti niin se totesi tilanteen olevan myös hänen osaltaan ohitse. Myöskään tässä eivät esineet jääneet vaivaamaan sitä, vaan se meni rohkeasti niitä katsomaan (joskin ilman sen suurempaa mielenkiintoa). Ehkä koko testin aikana olisin toivonut Lolan reagoivan enemmän, mutta toisaalta ehkä sen tyyli on kulkea ympäriinsä rauhallisin mielin häiriöistä huolimatta :)
Pimeässä huoneessa Lola toimi yllättävänkin näppärästi, bongasi ensin tuomarin, sai sitten musta hajun ja nuuhkittuaan hetken suunnisti mun luokse. Ja voi että se oli iloinen, etten päässytkään katoamaan siltä! Ilo vaan oli lyhytaikaista, kun seuraavaksi sidoin Lolan seinään ja se jäi yksinään hyökkäyksen kohteeksi. Tuomari pääsi Lolaa todella lähelle ennenkuin se alkoi puolustaa itseään. Kiinnostavaa oli myös se, että Lolan ja Auran reaktiot olivat tässä lähes samanlaiset. En ole tullut asiaa aikaisemmin edes ajatelleeksi, mutta olen huomannut samaa piirrettä Lolassa myös kotona. Se voi maata levällään lattialla, kun Kinnas ja Tarto riehuvat keskenään ja pomppivat sen yli, ja vasta pitkän ajan kuluttua se yhtäkkiä nousee ja ärähtää. Liika on siis liikaa. Ja tuomari sanoikin, että Lolassa on briardia sisällä, eikä sitä ehkä kannata härkkiä. No ei härkitä sitten! :)
Lopuksi olikin sitten laukauspelottomuuden testaus, ja tiesin jo ennalta, että Lola voi paukkuihin reagoida. Niinhän se sitten tekikin, muttei onneksi ollut mitenkään pelokas vaan lähinnä hämillään.
Testin päätyttyä olo oli helpottunut, mutta myös tyytyväinen. Suuria yllätyksiä ei tullut, ja kaikkein parasta oli tosiaan huomata se, miten Lola turvautuu muhun. Koen siis olevani melko onnistunut kodinvaihtajakoiran omistaja! Vaikka Lola oli testin jälkeen rättiväsynyt, se ei vaikuttanut stressaantuneelta. Se oli myös selkeästi nauttinut päivästä ja tulee koko ajan tähän vierelle kerjäämään rapsutuksia ja heiluttamaan häntää :) Meidän hajonneesta sohvasta on enää divaaniosa jäljellä ja tein siihen Lolalla pedin:
LUONNETESTIPÖYTÄKIRJA
TOIMINTAKYKY +1, kohtuullinen (15)
TERÄVYYS +3, kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua (3)
PUOLUSTUSHALU +1, pieni (1)
TAISTELUHALU -2, riittämätön (-20)
HERMORAKENNE +1, hieman rauhaton (35)
TEMPERAMENTTI +2, kohtuullisen vilkas (30)
KOVUUS +1, hieman pehmeä (8)
LUOKSEPÄÄSTÄVYYS +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin (45)
LAUKAUSPELOTTOMUUS ++, laukauskokematon
PISTEET 117
Ei kommentteja