Sisällön tarjoaa Blogger.

Puhelimen uumenista

Selailin tänään puhelintani ja katselin sillä napattuja kuvia ja videoita. Kännykällä tulee monta kertaa otettua ihan loistavia tilannekuvia, mutta harvemmin päädyn lataamaan niitä blogiin tai facebookiin, koska en voi sietää huonolaatuisia valokuvia... Päätin kuitenkin tehdä nyt poikkeuksen ja laittaa tänne kollaasin parhaimmista otoksista ja pari videotakin koirien (ja Kintaan) touhuista.






Kuulumisia

Alan pikkuhiljaa tottua tähän "lomailuun" vaikka se vähän tylsää onkin, mutta koirat ainakin nauttivat saadessaan huomiota vuorokauden ympäri. Päivien ohjelma riippuu yleensä aika paljon mun voinnista, mutta se on onneksi ollut ihan hyvä ja olen pystynyt pääasiassa ulkoilemaan ja tekemään parit tokotreenitkin. Hanna-Kaisan ja ihanan Haltin kanssa käytiin treenailemassa Haunisissa ja eilen vedettiin nopeat treenit äidin ja Auran kanssa. Molemmat sujuivat ihan huippuhienosti, joskin Tarto hieman seuratessa poikittaa, kun tämä mun maha on tiellä. Aura kävi vähän aikaa sitten Tarton päälle ja vaikkei siinä onneksi mitään pientä vekkiä suurempaa sattunutkaan, se toi varmasti oman häiriölisänsä esim. paikallaolotreenissä. Voisin kyllä ihan rohkeasti ottaa jo korkeampienkin luokkien tokoliikkeet treeniohjelmaan, sen verran hyvin alkaa alokasluokan liikkeet olla hallussa. Tarto oppii muutenkin niin nopeasti, että kohta tarvitaan lisää haastetta.

Sen verran tämä liikuntarajoitteisuus kuitenkin turhauttaa, että haaveilen koko ajan canicross -treeneistä, tokokisoista, näyttelyistä ja jopa pk -touhuistakin. Olen kehittänyt siis todella suuret suunnitelmat, mutta ehkä palaan sitten maan pinnalle, kun oikeasti olisi taas mahdollisuus treenata kaikkea ihan oikeasti...

Nyt viikonloppuna meillä on kotona ollut poikkeuksellisen hiljaista, kun Lola kaapattiin mun vanhempien luo yökyläilemään. Tarto on Lolan poissaolosta vähän hämillään ja nauroimme ihan vääränä, kun "etsi Lola" -käskyn jälkeen Tarto kävi sohvaa läpi uudestaan ja uudestaan, sieltähän se yleensä taitaa löytyä :D Yökyläily on kuitenkin Lolalle mukavaa vaihtelua, ja Tartokin pääsi parin tunnin metsälenkille ihan yksinään. Nyt ulkonakin on vielä sen verran valoisaa, että Tarppaa saa kuvattua, mutta seuraavaksi sen mustan turkin saakin ikuistettua varmaan loppukeväästä...