Viettitesti

Tarto ja Lola lähtivät eilen vanhempieni luokse hoitoon, kun synttärikahvittelujen jälkeen meillä oli tarkoitus siirtyä juhlimaan vähän vauhdikkaammin enkä halunnut tyttöjen häiriintyvän ihmisistä ja melusta kotona. Tartohan on varsinainen bile-eläin ja ottaa kaikki uudet ja vieraat ihmiset innolla vastaan, mutta Lola hieman stressaantuu. Oli kyllä koomista huomata, miten vahvasti Kinnas reagoi koirien lähtöön. Pari tuntia tyttöjen lähdöstä Kinnas vaelteli ympäri asuntoa ja maukui surkeana leikkikaveriensa perään :D Mukavaa nähdä omin silmin miten tottuneita eläimet ovat toistensa seuraan.

Tänään sitten hyppäsin äidin kyytiin ja ajoimme Vättiin Tarton viettitestiin. En ollut koskaan ennen kyseisestä testistä kuullutkaan, mutta facebookin mainoksen nähtyäni ehdin vielä saamaan itselleni paikan. Testissä tarkoitus on kartoittaa koiran viettitasoa, saaliskäyttäytymistä, puolustuskäyttäytymistä, puruotetta ja toimintakykyä. Testaajana toimi Timo Paavola.




Testi ei siis mennyt Tartolta aivan putkeen, se päätti maalimiehen nähdessään pelästyä ja lietsoi itseään koko ajan lisää. Normaalisti Tarton vetäessä tuollaisen shown päälle olisin vain pätkäissyt sitä hieman ja käskenyt sitä lopettamaan, jolloin se yleensä rauhoittuu heti. Testissä en kuitenkaan voinut sitä komentaa, ja oli kyllä mielenkiintoista nähdä miten pitkälle sen draamailu menee :D Maalimies oli kuitenkin taitava ja saikin Tarton sitten leikkimään. Lelusta Tarto oli kiinnostunut alusta asti, mutta tuo alun haukkuminen söi sen toimintakykyä kyllä hurjasti.

Palautetta saatiinkin sitten Tarton arkuudesta ja sen vaikutuksesta toimintakykyyn. Puolustaessa Tarto voisi olla itsevarmempi, ja puruote saisi olla kovempi. Saimme kirjallisen arvostelun, jossa kaikki osa-alueet arvioitiin numeroilla 1 - 5. Kaikilta muilta osa-alueilta Tarto sai arvosanaksi kolmosen, mutta toimintakyky tippui kakkoseen. Nuorempana Tartolla oli enemmänkin tuollaista turhanpäiväistä haukkumista, yleensä sellaisissa tilanteissa, joissa sille ei tuntunut olevan mitään järkevää selitystä. Melko paljon olen saanut sitä koulittua pois, mutta edelleen on vähän epäselvää miksi se joissain tilanteissa käyttäytyy noin. Tämänpäiväisen ulinakohtauksen luulen johtuneen yksinkertaisesti siitä, että Tarto oli väsynyt oltuaan yön poissa kotoa eikä se sitten ollut ihan kartalla siinä mitä tapahtuu. Sen enempää en Tarton "arkuudesta" jaksa huolestua, sitä piirrettä kun ei arjessa juurikaan näy.

Testissä Tarto koittaa ottaa minusta vähän tukea, mutta pystyy toimimaan sitten itsenäisestikin maalimiehen kanssa. Tartolle oli kuitenkin selkeästi hieman vaikeaa se, etten reagoinut mihinkään, ja se varmasti lisäsi sen epävarmuutta. Huomasin myös, että kun liina meni ihan kireäksi Tarton hyppiessä lelun perään, se otti pätkäisyn kai jonkinlaisena käskynä ja rauhoitti menoa hieman. Tämän testin jälkeen odotan entistä innokkaammin luonnetestiä (ja toki MH-kuvaustakin jos sellaiseen päästään), koska viettitestissä koiran reaktiot vahvistuivat maalimiehen käyttäytymisen mukaan.

Kotiin päästyämme raahauduimme kaikki yhdessä makkariin nukkumaan, ja vaikka Kinnas oli onnesta soikeana nähdessään Tarton jälleen, hapannaama-Lola lopetti sen hepulileikit heti alkuunsa. Viettitesti väsytti jo ennestään väsynyttä Tartoa lisää, ja ehkä se on aikamoinen juniori vieläkin :D Kaiken lisäksi Tartolla on anaalirauhaset ilmeisesti tulehtuneet, joten ensi viikon ohjelmissa taitaa olla eläinlääkärireissu...