Sisällön tarjoaa Blogger.

Hiekkaa lattialla, hiekkaa sohvalla, hiekkaa hampaissa....

... koska Tarto aloitti tänään agilityn! Olen aivan onnesta soikeana, ja niin oli kyllä Tartokin. Pääsimme vanhaan tuttuun ryhmään, ja jotenkin tuntuu hyvältä "jatkaa siitä mihin jäi", vaikka koira onkin vaihtunut. Tarto meinasi halliin mentäessä revetä liitoksistaan - jokapuolella haukkuvia koiria ja vinkupalloja ja putkia ja pelkäsin jo, etten saa sitä hallintaan ollenkaan. Onneksi toisin kävi, ja kun meidän vuoro tuli se oli oma tottelevainen itsensä. Tykkään kyllä koirassa siitä piirteestä, että vaikka se olisi miten innoissaan se rauhottuu, kun on aika tehdä jotain.

Treenaaminen sinäänsä oli aika pienimuotoista, otimme a -estettä ja putkea parin hypyn kera. Ja kunhan tuo tokokoira oppii vähän irtoamaan ja mä kaivan jostain syvältä muististani sen, miten koiraa ohjataan niin homma alkaa varmasti sujumaan. Jee! Kaiken lisäksi mietin ihan haikeana sitä, miten mulla on ensimmäistä kertaa agilitykoira, joka on terve lonkiltaan (kunhan kennelliitosta vielä tulisi vahvistus). Aikamoista...

Tarton vuoron jälkeen heitin sen autoon ja nappasin Lolan tilalle tekemään hallissa pari kunniakierrosta, ja sekin oli aivan tohkeissaan, kun pääsi taas tekemään jotain oikeiden koirien juttuja! Lolalla onkin perjantaina ihan toisenlaista aktiviteettia luvassa, kun vien sen hierojalle. Vähän jännittää, sillä viimeksi, kun olin koirahierojalla sain Fetalle "satavarman" nivelrikkodiagnoosin. Se olikin sitten ainut vaiva, mitä Fetalta ei löytynyt...

Ei kommentteja