Sisällön tarjoaa Blogger.

Pikavisiitti Tampereelle ja (kenties) esimakua luonnetestistä?

Tänään pakkasimme koirat autoon, tipautimme Lolan Samin vanhempien luo hoitoon ja jatkoimme matkaa Tarton kanssa Tampereelle ryhmänäyttelyyn. Halusin siis viedä Tarton ainakin yhteen näyttelyyn vielä tämän vuoden puolella, jotta saisin arvostelun sen rakenteesta (kun en itse noista jutuista niin ymmärrä) ja näkisin onko näyttelytreeni tuottanut tulosta meidän kummankaan kohdalla ;)

Tuomarina oli siis Irina Poletaeva, ja briardeja oli yhteensä neljä. Tarto esiintyi mielestäni oikein kauniisti, muutaman riehakkaan alkupompun jälkeen se muisti mikä on homman nimi, ja liikkui ihan kauniisti. Yllätyin hieman siitä, miten kauniisti se seisoi paikoillaan niin tuomarin tutkiessa kuin kirjoittaessa (pitkääään) arvostelua. Ilmeisesti mulla on yleensä niin huonot eväät, että taskussa lämmenneet nakit saivat sen jähmettymään onnesta :D

Tässä Tarton arvostelu:

" Very good type. Very feminine. Too straight in front. Scissor bite. Absense 2lower P4. Good neck, topline could be more stable. Holding tail too high in movement.
Needs better forechest. Enough angulated behind. Very well presented. Disqualification because of missing teeth."


Tarto sai siis puuttuvien hampaidensa takia harmaan nauhan eli hylätyn. Tuomari tutki hampaat kyllä todella perinpohjaisesti poskiin asti ja pahoitteli sitten jälkeenpäin kun ei voi muuta arvostelua antaa. Minua tilanne ei juurikaan haitannut, tuomari teki niin kuin kuuluukiin tehdä :D Kaiken lisäksi olin aivan huumassa Tarton käyttäytymisestä joten en juuri jaksanut masentua arvostelusta :D Eihän se muutenkaan mitenkään loistava ole, enkä itseasiassa ole tätä ennen uhrannut ajatustakaan sen
etuosaan tai mahdollisiin puutteisiin?

Näin vakava hammaspuutos tietenkin harmittaa ihan älyttömästi, etenkin kun Tarto on mielestäni niin kaunis koira. Eniten kuitenkin toivon, ettei se viittaa muihin ongelmiin esimerkiksi luustossa tai sisäelimissä. Hammaspuutos ei kuitenkaan onneksi vaikuta muuhun harrastamiseen, ja tarkoitus olisi, että seuraavan kerran ollaan kehässä ihan eri lajin yhteydessä... Tarton ulkonäkö kuitenkin herätti huomiota näyttelypaikalla muuten, ja eräs ulkomuototuomarina toiminut nainen tuli ihastelemaan Tarppaa ja antamaan vinkkejä siihen, miten sen turkista saa parhaat puolet esiin. Näyttelyreissu jäi siis odotetusti aika lyhyeksi, ja pääsin opastamaan Samia yhdessä koirareissujen tärkeimmässä osa-alueessa, nimittäin huoltisruokailuissa koiran kanssa :D Reissun aikana oli ihan selkeästi huomattavissa se, miten Tartosta on mahdollisesti kasvamassa ihan aikuinen koira, sillä niin helppoa sen kanssa liikkuminen oli. Ylimääräinen riehuminen vähenee kerta kerralta, eikä se esimerkiksi näyttelyalueella juurikaan kiinnittänyt muihin koiriin huomiota.

Lolan hoitoon pyydettiin jälleen kerran lisäaikaa ja menimme vasta illalla myöhään hakemaan väsyneen tytön kotiin. Lollis oli saanut herkutella ja olla pihalla melkein koko päivän, ja oli aivan rättiväsynyt kun menimme hakemaan sitä. En vaan saa tarpeekseni siitä, kun molemmista tytöistä näkee miten väsyneitä ja onnellisia ne ovat mukavan päivän jälkeen :)

Lähtöä tehdessämme metsiköstä pihan takaa kuului rapinaa ja askeleita. Äänet vaikuttivat kuuluvan ihmiselle, ja Sami koitti taskulampun kanssa tiirailla mitä oikein tapahtuu. Suurimman yllätyksen aiheutti kuitenkin Tarto, joka nousi mahtavaan ryhtiin ja aloitti matalan, koiramaisen varoitushaukun. Tartohan on välillä puhissut kuvitteellisille möröille, nyt hihnan päässä ei ollutkaan mikään typerä pentu vaan ihan oikea koira! Kun äänet lakkasivat, myös Tarto rentoutui ja oli taas oma pirteä itsensä - tilanne oli siis selkeästi ohi. Aika hyvältä siis vaikuttaa luonnetestiä varten, eikö :)

Ei kommentteja